No niin. Nyt on taas tällä emännällä aikaa naputella konetta, kun viimiset tentit ja esseet on takana ja kesä-/työloma edessä. En millään malttanut käyttää vapaa-aikaa blogia kirjoitellen, vaan höntysimme Totoron kanssa ympäriinsä nuuskutellen kaikkea uutta ja kivaa.

Käpyjen metsästäjä.

Totoro The Terassikoira.

Haettiin isäntä koulutuksesta kotiin juna-asemalta, jossa ihmeteltiin melua ja isoja kulkuneuvoja. Totoro haukahteli muutamalle riehakkaalle teinille, mutta sitten istua tapitti kiltisti maassa häntä asfalttia lakaisten. Isäntä saatettiin myös työreissulle lentoasemalle ja sielläkin pikku-perronen kipitteli kiltisti vierellä, pää pyörien sivulta toiselle jotta varmasti näkee aivan kaiken. Totoro ei säiky kovimpiakaan ääniä, mutta yli-innokkaat ihmiset, jotka olettavat että koira ryntää nuolemaan tuntemattoman naaman innosta soikeana saavat herran epäluuloiseksi. Sitten kun ihminen ei ole huomaavinaankaan pientä miestä on ukkelin pakko päästä pusuttelemaan ja kerjäämään rapsutuksia :)

Pienet ihmiskaverit on kaikista kivoja leikittajiä.

Ja koirat, ah ne on ihania ja etenkin isot sellaiset! Totski luulee olevansa suuri ja mahtava peto kun höykkyyttää täysillä isompia karvaisia kavereita (mm. rantaleikkikaveri bouvier, tottistelukamu beauceron ja kultsikka- ja nöffi-sedät). Äitienpäivää vietettiin Imatralla nöffi-Elmerin korvissa ja suupielissä roikkuen. Mustia karvatuppoja oli joka paikka täynnä kun meiän pieni lelukoira innostui vähän ärisemään isommalleen. Totoro ei irrottanut puruotettaan, vaikka Elmeri juoksi karkuun, vaan riippui vauhdissa mukana. Jos alkoi kuitenkin näyttää siltä että Elmeri vie voiton leikistä, niin Totski houkutteli nöffin keittiöön leikkimään, meni itse tuolien alle ja hyökkäili sieltä salamana toisen kimppuun. Mahoton sisupussi ja vielä erittäin ovela sellainen :D! Pienten koirien seurassa saakin sitten varoa, ettei äijä ole leikeissään liian raju...

Erävoitto!

Totoro osaa muutenkin äijäillä. Herra nostaa jo jalkaa pissatessaan (tosin ei aivan joka kerta) ja kotona pehmobulldoggi saa Totskin hellää rakkausrynkytystä osakseen. Meiän pieni palliton mies ;D!

Perro poika nauttii suunnattomasti vedestä ja mitä kuraisempaa niin sitä parempi (emäntä ei ole todellakaan samaa mieltä tästäkään asiasta). Jokainen metsäoja pitää kahlata läpi ja mutalammikoissa möyryäminen on iiiihanaa. Totorolla ei siis ole enää valkoiset sukat, vaan tassut ovat todellakin samaa sävyä muun turkin kanssa. Kennelliiton rekisteriin voisi siis tehdä muutoksen värikohtaan "ruskea valkoisin merkein" ja tilalle vaihdettaisiin pelkkä ruskea.

Totoro ei voinut käsittää miksi keskustan suihkulähdealtaaseen ei saanut mennä kahlaamaan. Ihmisillä on kyllä kurjia sääntöjä.

Vesipedot.

Niin ja meiän hyppypapu on ulkona varsinainen imuri. Suusta saa olla koko ajan kaivamassa tupakantumppeja ja purukumeja. Jälkkärinä parasta on kepit. Niitä on tällä hetkellä ulkorapuilla takkapesällinen, kun ilkeä emäntä ei anna kuljetella aarteita sisälle murenneltaviksi. Emäntä on muutenkin tosi häijy, kun kieltää kaiken kivan mm. sohvalla löhöilyn. Mutta mutta...

Iskä kiltti, ota sylkkyyn kattomaa jääkiekon MM-kisoja, pliiiis!

Jee, se helty! Hitsi ku tuo katse ei tehoo emäntään...

Kiitti iskä! Näitä pusuja ei sitten emännälle anneta ku se vaan aina kieltää kaiken ja ainut sanakii jonka se osaa on EI. Varsinainen tiukkapipo.

No mutta nyt myö miehet rentoudutaan :D

Niin että näin meillä... :)