Tultii just vesisateesta tokoilemasta ja emäntää hymyilyttää moni asia. Tavattii muun muassa iki-ihana Riia-perro, maailman voittaja ja kaikkee :). Saatiin toiselta kouluttajalta yksityisohjausta luoksepäästävyyteen (joka on mei kompastuskivi, ku välil menee loistavasti ja välil kaikkee muuta ku loistavasti), eli meiän kielellä räyhäämisen välttämiseksi. Ja se ohjaus tuntu oikeesti tosi hyvältä ja rohkasevalta :DDD! Katotaan aletaanko edistymää huimaa vauhtii;). Diagnoosin tapaseks muodostu suuri puolustushalu, jota on vahvistettu sillä että ihmiset on pennusta pitäen säikkyneet ja väistelleet haukkuvaa Totoroa, vaikka kuinka ollaan ite sanottu ihmisille ettei niin saa tehä. Ei olla ankarilla kielloillakaa pystytty kumoamaa muiden ihmisten säikkymisen aiheuttamaa lietsontaa voittajafiiliksen saavuttamiseks Totskille. Ongelma ei kuitenkaa oo johtajuuessa (paitsi tod. näk. Vilanderin ja monen muun mukaan...). Meillä vaa on aika kovapäinen kaveri, jonka luonteessa on "iha vähä vaa" terävyyttä. En tiiä onko diagnoosi oikee, mut perustelut kuulosti järkeviltä. Ohjaaja seuras aluks pelkästää Totskin käyttäytymistä ja sen jälkee miun toimintaa. Siin menikii sit se tunti ja hyvä nii. Pitää ottaa puolkuristava panta käyttöö ja kovemmat otteet ja komennot. Räminäpurkki kehii, jos ei nää uuet keinot nyt auta. Seuraillaa tilannetta.

Nii ja viel yks iso hymyn aihe. Meitä käskettii siirtymää kilpailuihi tähtäävää ryhmää, ku nyt ollaa käyty vaa normitokossa, jos nii voi sanoo. Liikkeet on meillä kuulemma nii valmiita ettei kehitytä tavisryhmässä, hih :). Seuraamine meni kyl tänää miun mielest tosi heikost, ku Totski kulki liian löyhäst vierellä, mut ei se vissii sit näyttäny kuitekaa nii pahalta, miltä se itestä tuntu. No katotaan mite kehitytää ja mietitää kisoja vasta sitte, ehkä ens keväänä jos ollaa hurjia ja treenataa hirrrmu innolla...