Nyt on sitte ensimmäine näyttely ikinä ohi. Ja Totski yllätti jälleen. Kajaanin ulkohallissa oli tosi kylmä, mutta mie en sitä tuntenu, ku olin muuteki iha turta kauhusta. Käet täris ja sydän hakkas hulluna iha nii ku aavistinkii. Totorokii varmaa aisti miun hermostuneisuuen, ku piti haukahella muille koirille ja sitten mie tietysti jännitin entistäkii enemmä, ku koira alko louskuttaa. Pikkuse kiristeli alkuusa. Onneks oli rauhottelevii ihmisii ympärillä. Kiitos siitä etenkii Niinalle ja Katjalle :)!

Emännällä pikkusen pakokauhunen ilme tuomarii Totskin luokse ootellessa ja selvästikii hieman ollu jännitystä, ku jääny pipokii päähä, eikä omalta paniikilta huomaa ees korjata koiruuen asentoo :)

Onneks meiän kehä oli heti alussa, nii ei tarvinnu panikoia koko päivää. Kehää mentii siis täysin noviiseina ja totta puhuen ois tehny miel livistää paikalta. Oltiin Tikru-veljen jäljessä ja ku näin mite hienosti velipoika käyttäyty tuomarin kanssa, nii alko hirvittää entistäkii enemmä. Olin iha sata varma ett meiän tyyppi syö tuomarin elävältä ku tuli suoraa kohti ja kurkotti heti Totskiliinin kasvoille. Ja mitä meiän Turnutiini tekeekää. Alkaa heiluttaa häntää, kurottaa tuomarii kohti ja meinaa lipasta nenästä. Miul loksahti suu auki ja silmät revähti selällee ja onneks olin kyykyssä nii ei ois ees sattunu jos oisin iha takamukselleni hämmästyksestä pyllähtäny. Herra ei ees pakittanu vaa kuunteli kiltisti ku tuomari kopeloi koiruuen läpi. Häntä heilahteli hyväntahtosesti koko toimituksen ajan. Mie uskalsin huokasta täs vaihees helpotuksesta ja tuli ihan voittaja-fiilis, ku tavote saavutettii. Totoro ei syöny tuomarii :D!! Sitten juostii kehässä varmaa kolme kertaa ympäri ja pari kertaa ees-taas ja mietin ett miksköhä se noi paljo meitä juoksuttaa. Ehkä siks, ku hyppypapu innostu ottamaa taas pari loikkaa kierroksella, nii ei ehkä sit nähny liikkeitä nii hyvi tai jotai. No mut loppujen lopuks tarkan syynin jälkee tuomari ilmeisest totes kuitekii tykkäävänsä meiän kurnusimpusta ja vaaleenpunane nauha rapsahti. Siin vaihees ois tehny miel kiljuu riemusta ja miun naama loistikii ku naantalin aurinko ja riemuissani säntäsin koiran kanssa kehästä, ku en tienny ett jatketaa viel paras junnu-uros osioo, mut onneks käännyin äkkiä takasi ku huomasin ett kaikki muut oli viel kehässä. Meiän riemukas melkei-poistuminen näytti todennäkösest joltai kunniakierrokselta :D! Idiootti emäntä, mut ei voi mitää. Koko aja opitaa lisää näytelmistä ja harjotellaa tulevii koitoksii varten.

Totski sijottu neljänneks (ERI JUK4, ei kovin paha ekaks näyttelykerraks:) heti Tikrun jälkee. Arvostelukii oli Totorolla miun mielestä tosi hyvä: "Ikä 10kk, hyvä ulkomuoto ja olemus, keskivahva luusto, oikenlainen pää ja tyypilliset korvat. Oikeanlainen päälinja ja hännän kiinnittyminen. Hyvät liikkeet ja hyvät kulmaukset. Hyvä turkinlaatu." Koirassa ei siis ilmeisesti oo ulkosesti ainakaan hirmusia puutteita, nii että nyt kasvatellaan turkkii (Totskilla oli tosi lyhyt turkki, varmaa just se vaadittu 3cm) Lappeenrannan kaikkien rotujen pääsiäisnäyttelyyn ja Joensuun toukokuun kv-näyttelyyn ja harjotellaan kovasti esiintymistä. Tai siis mie koitan opetella esittämään ton koiran, nii ettei vaa pamaheta kehää suoraa pystymetästä. Tästä se näyttelykipinä vähitellen leimahtaa liekkeihi kun emännän luottamus koiruuen käytökseen kasvaa kerta kerran jälkee. Hyvä myö :D!

Totoro käyttäyty muutenkii tosi hyvin näyttelyssä (jos ei lasketa alkuintoilun aiheuttamaa rähähtelyy toisille koirille). T teki tuttavuutta ihmisten kanssa, nuuskutteli kaikkia häntä heiluen ja vastaanotti ennakkoluulottomasti rapsutuksia. Tää meiän Äijä on kyllä varsinainen show-mies joka osaa esiintyy tarvittaessa hyvinkii eduksee ;). Ei sillä, ollaan myö kyllä edistyttykii iha loistavasti ton räyhäämisen suhtee ja Totterström alkaa selvästikii luottaa ihmisii ja varmaa myös miun kykyyn hoitaa tuo puolustuspuol. Voi olla että nuoruuen epävarmuus alkaa vähitellen väistymää ja itsevarma herrasmies vihdoinkii kuoriutuu kovisturkin alta.

Oli muute iha huippuu nähä Pipsaa ja Tikruu omistajineen iha livenä. Upeet koirat meillä kaikilla täytyy itserakkaasti kehuu ;D. Kaikki Green Perry'sin teeläiset sai hienot arvostelut. Tikru sai siis ERI/JUK3 ja Pipsa ERI/JUK4. Nii ja Totskin barbet kamu Doris (Jolandan Diamond) sai hienoja titteleitä, ERI, SERT, ROPjun (Niina korjaa jos unohin jotai tms.?!).

Myö ollaa kyllä isännän kanssa niiiiin tyytyväisii Totoroon. Se on ihan meiän koira. Vaikka ärsyttäviikii piirteitä on, niin kaiken kaikkiaan se on just sitä mitä myö tahotaankii koiran olevan. Ihana jästipää, touhottava ärripurri, joka esittää välillä kovista, mut on pohjimmiltaa tosi hellä, hyväntahtone ja lempee karvakuono oveluuella, sinnikkyyeellä ja hihityttävällä huumorintajulla varustettu työskentelyhalunen pusupoika. Mitäköhä viel unohtu... Vaikka mitä, mut loppuis varmaa kirjotustila, jos alkasin kuvailemaa meiän kirppusta. Kiitos Hippi, ku pyöräytit maailmaan monenlaisii tunteita kuohuttavan koiruuen, meiän ikioman Totski-Potskin :D! (Paljosta vetoo ett seuraavas kirjotukses taas kiroon pikku miehen tempauksii;)

Valokuvat on ottanu meiän ensinäytelmistä Niina Tervonen.