Ollaan Totoron kanssa kunnostauduttu laiskottelu kesän jälkeen ja käyty tokoilemassa, sekä hakuilemassa. Agility alkaa huomenna. Totski nauttii kyllä tekemisestä täysin rinnoin. Sillä on ihanteellinen työmoraali. Kun jotain aloitetaan niin se myös tehdään kunnolla loppuun.

Ihka ensimäisissä haku-treeneissä meinasi muuten emäntä lentää ahterilleen, kun yleensä vieraita ihmisiä epäluuloisena vahtaava mörrimöykky innostuikin tosissaan etsimään uppo outoja ihmisiä metsästä :0. Totorolla on niin kaksi minää, työminä ja vapaa-ajan minä. Harrastuskoirana se on miulle ihan paras. Sopivan itsenäinen (uskaltaa tehdä itse ratkaisuja ja toimia ilman turhia varmisteluja, mutta samalla se kuitenkin malttaa kuunnella ohjeita) ja rohkea (ei arastele uusia asioita tai tilanteita, vaan menee häntä tanassa kohti uusia haasteita), eikä toimintakykyäkään herralta puutu. Tosin näihin piirteisiin kun lisätään suhteellisen suuri dominanssi (perrojen mittakaavassa) ja terävyys, ei Tyyppi Tyyppistä voi kuvailla helpoimmaksi koiraksi, mutta meille Iso T on juurikin sopiva The Peto. Emäntä kun vielä oppisi hyväksi ohjaajaksi, niin hieno kilpakoira Totorosta saataisiin. Pk-lajeja tullaan harrastamaan agilityn ohessa aivan varmasti. Totskista ja emännästä tulee jokapaikanhöyliä, jotka ei ole oikein hyviä missään, mutta sitäkin yritteliäämpiä kaikessa :D! Tämän piirteen vuoksi espanjanvesikoira rotuna on huippu. Se taipuu ihan kaikkeen (paitsi ei pelkäksi sohvaperunaseurakoiraksi).

Ollaan myö harrastelujen lisäksi rentouduttukii. Köllötelty kotona ja treffattu muutama lappeelainen vesiäinen, peruskamuja unohtamatta.

"Hei Susiiiii! Tuu äkkii! Tuo on varmast se nakkikone, josta lentää herkkuja!!!"

"Vauhtii nyt nainen! Kohta putoo! Slurps."

"No tullaan tullaan!"

"Nyt tarkkana kohta tulee, mut älä nainen etuile!"

"Namskis, sainpas kopin!"

"Ootetaa viel vähä. Miulle kans! Ihme touhuu, eiks meiän naisten pitäs olla aina ekoja?"

"Ootetaan sitte. Helpoimmalla pääsee ku tottelee noita kauniimman sukupuolen edustajii..."